torstai 27. marraskuuta 2014

Kirjallisesti selitettyjä turvallisen hoitotyön käsitteitä



Ihminen: Ihminen on eläinkunnan nisäkkäisiin lukeutuva jäsen, jolla on muihin eläimiin verrattuna poikkeuksellisesti kehittynyt etuaivolohko. Ihminen on luonut varsin menestyksekkään lajinsisäisen tavan ajatella ja kommunikoida. Tätä tapaa kutsutaan kieleksi.

Humanistinen ihmiskäsitys: Arvostaa ihmisen henkisiä ominaisuuksia ja näkee kunkin yksilön oikeuksineen yhtä tärkeänä ja tasa-arvoisena.

Ihmiskäsitys ja ihmiskuva (psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen): Ihmiskäsitys on käsitys siitä, mitkä seikat vaikuttavat ihmisen käytökseen. tietoihin ja taitoihin. Fyysinen ihmiskäsitys kattaa käsityksen ihmisen alkuperästä, kyvyistä sekä fysikaalisista ominaisuuksista ja niiden jalostumisesta. Sosiaalinen ihmiskäsitys tarkoittaa ihmisen toimintaa seurauksineen sekä asemaa suhteessa toisiin.  Psyykkisessä ihmiskäsityksessä huomio kiinnittyy ihmisen henkisiin ominaisuuksiin, niiden alkuperään, kehitykseen ja ilmenemismuotoihin.

Ympäristö: Todellisuus ihmisen ympärillä. Ympäristö käsittää sekä fyysisen että sosiaalisen ulottuvuuden.

Terveys: Sitä, että henkilön fyysiset ja psyykkiset ominaisuudet ovat siinä kunnossa, että hän kykenee suoriutumaan päivittäisistä askareistaan omatoimisesti ja kivuttomasti. Käsitys omasta terveydestä saattaa vaihdella runsaastikin eri henkilöiden välillä.

Sairaus: Tila, joka rajoittaa, estää tai hankaloittaa henkilön suoriutumista arjen askareista. Sairauden pystyy kuitenkin hoitamaan tai lieventämään lääkkeillä.

Terveyden ja sairauden eroavaisuudet: Terve ihminen kykenee suoriutumaan haluamistaan ja/tai pakollisista arjen toiminnoista sekä pysyy hengissä ilman lääkkeitä tai apuvälineitä. Sairas puolestaan kokee sairauden, lääkkeen tai apuvälineiden käytön rajoittaviksi ja elämäänsä hankaloittaviksi. Sairaus verottaa voimia.

Koettu terveys:  Jokainen määrittelee terveytensä eri tavoin. Eri asiat voivat tuntua toisista huomattavan suurilta sairauksilta, toisista taas pieniltä haitoilta. Koettu terveys voi poiketa suurestikin muiden ihmisten tai vaikkapa lääkärin näkemyksestä.

Asiakason henkilö, joka omasta tahdostaan saapuu tiettyyn paikkaan hakemaan tai kuluttamaan tiettyä palvelua tai hyödykettä. Vastineeksi saamastaan palvelusta tai hyödykkeestä asiakas maksaa yleensä rahaan. Hoidettuaan vaihtokaupan asiakas poistuu paikalta.

Potilas on sellainen henkilö, joka joutuu sairauden tai vamman pakottamana sellaiseen tilaan, jossa koulutetun hoitohenkilöstön apu tai tarkkailu on tarpeen.  Potilassuhde voi olla lyhyt- tai pitkäaikainen

Asukas tarkoittaa henkilöä, jonka pysyvä osoite on tietyssä kiinteistössä. Hän on silloin ko. kiinteistön asukas ja suorittaa päivittäiset perustoimensa siellä.

Koherenssin tunne tarkoittaa tunnetta elämänhallinnasta ja yhtenäisyydestä

Elämänhallinta tarkoittaa kykyä hoitaa elämään kuuluvat perustoimenpiteet sekä mukautua ja sopeutua erilaisiin muutoksiin ja takaiskuihin

Sopusointu ympäristön kanssa vallitsee silloin, kun henkilö kokee olevansa ristiriidattomassa tilassa itseään ympäröivän sosiaalisten, psyykkisten ja fyysisten tasojen kanssa.

Empowerment eli voimaantuminen tarkoittaa ihmisen kykyjen, voiman ja mahdollisuuksien kasvua. Usein voimaantuminen alkaa sisältäpäin.

Hallinnan tunne ja kyvykkyys ovat tuntemuksia siitä, että pystyy vaikuttamaan elämässään tapahtuviin asioihin sekä osallistumaan niiden kulkuun. Ihminen kokee olevansa niin sanotusti oman elämänsä valtias.

Terveyden edistäminen tarkoittaa sitä kokonaisvaltaista ja osin myös ennaltaehkäisevää työtä, jota voi tehdä jokaisella elämän osa-alueella. Siihen liittyvät kattavasti terveelliset elämäntavat, jotka edistävät sekä henkistä että fyysistä hyvinvointia ja ehkäisevät sairauksia.

Terveyden edistämisen haasteet piilevät usein resursseissa ja ihmisten asenteissa. Haasteita voi olla erilaisia, eettisiä haasteita esimerkiksi tuottaa resurssien kanavoiminen ja tasapuolisesti eri ihmisryhmien välillä.

Ehkäisevä hoitotyö on hoitotoimintaa, joka ehkäisee vammojen ja sairauksien syntymistä. Esimerkiksi vuodepotilaan säännöllinen kääntäminen ennaltaehkäisee makuuhaavojen syntyä.


Kuntouttava hoitotyö tarkoittaa sitä, että potilaan tai asiakkaan omat voimavarat selvitetään ja otetaan käyttöön paremmin hoitotyössä. Potilasta ei enää hoivata pelkästään sängyssä, vaan omatoimisuutta painotetaan.

Moniammatillinen hoitotyö on sitä, että usean eri alan ammattilaiset osallistuvat potilaan tai asiakkaan hoitoon ja ohjaukseen. Esimerkiksi sairaanhoitaja, fysioterapeutti ja ravitsemusterapeutti voivat samanaikaisesti hoitaa samaa asiakasta.

keskiviikko 26. marraskuuta 2014

Turvallisuusaamupäivä 26.11.

Aamulla ahtauduimme täpötäyteen auditorioon kuuntelemaan asiaa turvallisuudesta. Heti kävi selväksi, että ahdas tilamme rikkoi turvallisuusmääräysten perussääntöä, eli sitä ettei ihmisiä tulisi sulloa liikaa liian pieneen tilaan. Tälle rikkeelle kuitenkin viittattiin kintaalla ja tilaisuutta jatkettiin hvyillä mielin. Ensimmäisenä meille luennoitiin turvallisuudesta yleisesti sekä Tredun kriisiryhmien toiminnasta, sen jälkeen lavalle astuivat hätäkeskustyöntekijät sekä poliisit uniformuissaan. Luennon alusta parhaiten jäi mieleen toteamus, että turvallisuus on sellaista, että vaikka miten varautuisi niin koskaan ei tiedä milloin taivas tippuu niskaan. Tuvallisuus on turvattomuutta, joten turvallisuuteen kuuluu kaikki, mikä luo turvattomuudentunnetta. Fyysisten uhkien lisäksi tälläisiä tekijöitä ovat myös henkiset seikat, kuten kiusaaminen ja vaikkapa salassapitovelvollisuuden laiminlyönti. Näin laajalta kannalta en aiemmin ollut turvallisuusseikkoja pohtinut. Onkin hyvä, että nämä tulivat esille tässä vaiheessa (alussa) koulutustani.

Hätäkeskustytöt ja poliisipojat esityksineen olivat myös mielenkiintoisia. Etenkään hätäkeskustyöntekijän työn kuormittavuudesta ja monipuolisuudesta en ollut ollenkaan tietoinen ennen luentoa. Väkivaltaa voi kokea niin monin tavoin, hehän eivät suoraan fyysisesti joudu uhan kohteeksi, mutta kuulevat kuitenkin väkivaltaa lähes jokaisessa työvuorssa. Se oli hämmentävä tieto. Oli myös hyvä saada ammattilaisen kertomana selkeät ohjeet siitä, miten hätäpuhelutilanteessa olisi paras toimia: vaikka olisinkin töissä ja potilaan luona, pitää minun vastailla kärsivällisesti päivystäjän kysymyksiin eikä tyrkyttää omaa näkemystäni tilanteen kiireellisyydestä ja tarvittavan avun luonteesta.

Poliisien luennosta päällimmäisenä mieleen jäi se, että lähes kaikista tilanteista selviää puhumalla. Avainasemassa on oma rauhallisuus ja rentous tilanteessa kuin tilanteessa. Jos itse pitää päänsä kylmänä, on huomattavasti helpompi rauhoittaa uhkaavasti käyttäytyvä osapuolikin. Tärkeää on myös ennakointi, eli työtehtävissä mietiskellä etukäteen omaa toimintaa hädän sattuessa.

Kaiken kaikkiaanturvallisuusluennot laajensivat näkemystäni turvallisuudesta. Oman käytöksen tärkeyden muistuttaminen rauhoitti mukavasti. Olin tyytyväinen etenkin siihen, että poliisit lohdullisesti muistuttivat suurimman osan ihmisistä olevan oikein mukavia ja rauhallisia tapauksia. Aggressiivinen käytös on poikkeus, ja aina poikkeustapausten, kuten kriisitilanteiden, jälkeenkin elämä jatkuu.

sunnuntai 23. marraskuuta 2014

Tartuntatautilakitehtävä



A)     Mikä on tartuntatauti?
1.       Tartuntatautilain mukaan tartuntataudilla tarkoitetaan sellaista tartuntaa tai sairautta, jonka aiheuttavat elimistössä lisääntyvät pieneliöt (mikrobit) tai niiden osat taikka loiset. Tartuntatautina pidetään myös pieneliön myrkyn (toksiinin) aiheuttamaa tilaa. Tartuntatautilakia voidaan soveltaa myös proteiinista muodostuvan taudinaiheuttajan (prionin) aiheuttamaan tautiin.
B)      Tartuntatautien vastustamistyö:
1.       Tartuntatautien ehkäisy: rokotusten, vasta-aineiden ja lääkkeiden antamista, terveyskasvatusta sekä muita ihmiseen ja elinympäristöön kohdistuvia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on estää tartuntataudin ilmeneminen tai leviäminen.
2.       Tartuntatautien varhaistoteaminen tarkoittaa tartuntataudin löytämiseksi järjestettyjä seulontatutkimuksia ja terveystarkastuksia.
3.       Tartuntatautien seuranta tarkoittaa tiedon jatkuvaa keräämistä, analysointia ja tulkintaa sekä tiedon välittämistä tartuntatautien torjunnasta vastaaville. Terveyden- ja hyvinvointilaitoksen (THL) ylläpitämään valtakunnalliseen tartuntatautirekisteriin ilmoitetaan tartuntatautitapaukset. Seurannan tavoitteena on havaita tautitapaukset, jotka edellyttävät pikaista diagnostiikkaa, hoitoa, tartunnanjäljitystä tai torjuntaa koskevia toimenpiteitä.
4.       Epidemia tarkoittaa tautitapausten yllättävän suurta määrää tiettynä ajanjaksona tietyllä alueella tai tietyn väestöryhmän keskuudessa.
5.       Tutkimus tehdään tartuntataudin toteamiseksi tai hoidon antamiseksi. Lääkäri tekee tutkimuksen henkilölle.
6.       Hoito lääkärin potilaalle antama avo- tai laitoshoito
7.       Lääkinnällinen kuntoutus on toimenpiteitä, joilla pyritään parantamaan ja ylläpitämään kuntoutujan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä sekä edistämään ja tukemaan elämäntilanteen hallintaa ja itsenäistä suoriutumistaan päivittäisissä toiminnoissa. Lääkinnälliseen kuntoutukseen sisältyvistä palveluista säädetään lääkinnällisestä kuntoutuksesta annetussa asetuksessa.
8.       Sairaalainfektio tarkoittaa terveydenhuollon toimintayksikössä hoidon aikana syntynyttä tai alkunsa saanutta infektiota. Sairaalainfektioista yleisimpiä ovat leikkaushaavainfektiot ja leikkausten jälkeiset kudosten syvät infektiot, virtsatieinfektiot, keuhkokuume, ripulitaudit ja verenmyrkytys. Näistä keuhkokuumeet ja verenmyrkytykset ovat vakavimpia ja voivat johtaa kuolemaan.  Epidemioita aiheuttavat yleisimmin ripulitaudit (norovirus kaikenikäisillä, lapsilla rotavirus sekä Clostiridium difficile = antibioottiripuli). Myös influenssa, RS-virus ja muut hengitystieinfektioita aiheuttavat virukset voivat aiheuttaa sairaalaepidemioita silloin, kun niitä on runsaasti muuallakin liikkeellä. MRSA, ESBL ja muut vastustuskykyiset bakteerit voivat aiheuttaa pieniä epidemioita yhdellä osastolla.
C)      Tartuntatautien jako
1.       Yleisvaarallinen tartuntatauti on tauti, jonka tarttuvuus tai leviämisnopeus on suuri, joka on vaarallinen ja jonka leviäminen voidaan estää sairastuneen tai sairastuneeksi perustellusti epäiltyyn henkilöön kohdistettavilla toimenpiteillä. Yleisvaarallisia tartuntatauteja ovat: EHEC-infektio, hepatiitti A, influenssa A/H5N1 (kunnes WHO ilmoittaa influenssapandemian alkaneeksi), isorokko, keltakuume, kolera, kuppa, lavantauti ja pikkulavantauti, muut salmonellojen aiheuttamat taudit, meningokokin aiheuttamat septiset taudit ja aivokalvontulehdukset, pernarutto, polio, rutto, sars, shigellapunatauti, tuberkuloosi sekä virusten aiheuttamat verenvuotokuumeet (ei myyräkuume).
2.       Ilmoitettava tartuntatauti on tauti, jonka seuranta edellyttää lääkärin antamia tietoja, jonka tartuntaketjun katkaisemisessa hoidettavalle annettava maksuton hoito on tarpeen ja joka on yleisellä rokotusohjelmalla ehkäistävä tauti. Ilmoitettavia tartuntatauteja ovat botulismi, Creutzfeldt-Jakobin taudin uusi variantti, ekinokokkoosi, hemofiluksen aiheuttamat septiset taudit ja aivokalvontulehdukset, hepatiitit b ja c, hinkuyskä, hiv- infektio, sukupuoliteitse leviävä klamydiainfektio, legionneellosi, listerioosi, malaria, muut mykobakteeritaudit (kuten tuberkuloosi), puutiaisaivokuume, rabies, sankkerit, sikotauti, tippuri, tuhkarokko ja vihurirokko.
3.       Muu tartuntatauti määritellään valtioneuvoksen asetuksella. Muita rekisteröitäviä mikrobilöydöksiä ovat kaikki mikrobit, jotka on todettu verestä tai selkäydinnesteestä ja näiden lisäksi eräät bakteerit (Borrelia, Kampylonbakteerit,Leptospirat, Stafylokokki jne.) virukset (Adenovirukset, Influenssavirukset,Rinovirukset, Puumalavirus jne.), alkueläimet (Filariat, Leishmaniat, Trichinella spiralis jne.) sekä Pneumocystis carinii- sieni.

D)     Tartuntatautiin sairastunut
1.       Sairastuneena pidetään henkilöä, jossa tauti on todettu tai jonka yleisesti hyväksytyin lääketieteellisin perustein voidaan todeta saaneen tartunnan, jos taudin leviäminen on perustellusti mahdollista. Sairastuneen tulee tiedusteltaessa kertoa tutkivalle lääkärille kaikki tarvittavat tiedot (tartunta - aika, - paikka ja – tapa sekä tiedettäessä tartunnan aiheuttaneen henkilön nimi) taudin alkuperästä. Tarvittaessa sairastunut henkilö voidaan eristää tai laittaa karanteeniin sairaanhoitolaitokseen tai muuhun viranomaiseen osoittamaan paikkaan jos taudin leviämisen vaara on ilmeinen, jos taudin leviäimistä ei voi estää muilla keinoilla tai jos tartunnan saanut henkilö ei voi taikka halua alistua muihin taudin leviämistä estäviin toimiin.

E)      Tartuntatautien vastustamistyön hallinto:
1.       Tartuntatautien vastustamistyön yleinen suunnittelu, ohjaus ja valvonta kuuluu sosiaali- ja terveysministeriölle. Asiantuntijalaitoksena toimii Kansanterveyslaitos. Lääninhallitus vastaa vastustamistyön suunnittelusta, ohjauksesta ja valvonnasta läänin alueella.

Sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimii myös tartuntatautien neuvottelukunta, joka toimii tartuntatautien vastustamistyön asiantuntijaelimenä. Neuvottelukunnan kokoonpanosta, asettamisesta ja tehtävistä säädetään valtioneuvoston asetuksella.

Sairaanhoitopiirit ovat vastuussa oman sairaanhoitopiirin alueensa tartuntatautien vastustamistyön ohjauksesta. Sairaanhoitopiiri toimii myös tartuntatautien vastustamistyön alueellisena asiantuntijana ja seuraa tartuntatautien vastustamistyön toteutumista alueellaan. Sairaanhoitopiiri avustaa tartuntatautien vastustamistyöstä vastaavaa kunnan toimielintä tartuntatautien toteamisessa ja tartuntatautiepidemioiden selvittämisessä sekä tartunnan jäljityksessä. Sairaanhoitopiiri ohjaa alueellaan sairaalainfektioiden torjuntaa, seurantaa ja selvittämistä.

Kunnan velvollisuutena on järjestää lainmukainen tartuntatautien vastustamistyö osana kansanterveystyötä. Terveyskeskuksen tartuntataudeista vastaavan lääkärin on otettava selvää epäillyn tai todetun tartuntataudin laadusta ja sen levinneisyydestä sekä ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin taudin leviämisen estämiseksi.


F)      Tartuntatautien ehkäisyn toimenpiteet
1.       Kunkin kunnan on järjestettävä yleisiä vapaaehtoisia rokotuksia ja terveystarkastuksia. Pakollisia rokotuksia tulee järjestää sellaisen tartuntataudin leviämisen estämiseksi, joka voi saada aikaan huomattavaa vahinkoa väestön tai sen osan terveydelle tai muusta terveydenhoidollisesti tärkeästä syystä.

Erityisen kiireellisiä tapauksia lukuun ottamatta valtioneuvosto päättää pakollisen rokotuksen toimeenpanon ajankohdasta ja siitä, mitä väestönosaa, ryhmää tai ikäluokkaa rokottamisvelvollisuus koskee, minkä ajan päätös on voimassa sekä mitä rokotuksessa on muutoin noudatettava. Ennen päätöksen tekemistä asiasta on hankittava Kansanterveyslaitoksen lausunto.
Lääninhallitus voi määrätä alueellaan pakollisen terveystarkastuksen, jos tarkastus on yleisvaarallisen tartuntatautiepidemian estämiseksi välttämätön.
Kun tartuntatauti on todettu, tietty laitos, alue, ihmisryhmä tai henkilö voidaan eristää, desinfioida tai sulkea taudin leviämisen estämiseksi. Sairastuneelle voidaan tartuntapaikassa antaa tarvittavaa hoitoa hänen tahdostaan riippumatta.
Sosiaali- ja terveysministeriö voi päättää, että kansanterveyttä välittömästi ja lääkevalmistetta, jolla ei ole Lääkelaitoksen tai Euroopan unionin toimielimen myöntämää myyntilupaa.

G)     Ilmoitukset
1.       Lääkärin ja hammaslääkärin tulee tehdä ilmoitus epäilemästään tai toteamastaan yleisvaarallisesta tai ilmoitettavasta tartuntatautitapauksesta asianomaiselle terveyskeskuksen ja sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaavalle lääkärille. Sairaanhoitopiiri ilmoittaa saamansa tiedot edelleen Kansanterveyslaitokselle. Tartuntatauti-ilmoitusta ei kuitenkaan tarvitse tehdä sellaisista yleisvaarallisista tai ilmoitettavista tartuntataudeista, joiden torjumisen tai leviämisen estämiseksi tarvittavat tiedot ovat edellä mainitun viranomaisen vaikeuksitta saatavissa jo muilla tavoin.

Tartuntatautien hoitoon luvattujen laboratorion tulee tehdä Kansanterveyslaitokselle tartuntatauti-ilmoitus toteamastaan yleisvaarallisen tai ilmoitettavan tartuntataudin mikrobilöydöksestä. Tartuntatauti-ilmoitus tulee tehdä myös sellaisista muista tartuntatautien mikrobilöydöksistä, joiden esiintymistä on epidemioiden varhaisen toteamisen tai torjuntaohjelmien suunnittelemisen vuoksi tärkeää seurata keskitetysti

Tartuntatauti-ilmoitus sisältää potilaan tunnistetiedot ja tiedon ilmoituksen tekijästä samoin kuin sellaiset valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädettävät potilasta, tartuntatautia tai mikrobilöydöstä, tartuntatapaa, -aikaa ja -paikkaa sekä hoitoa koskevat tiedot, jotka ovat välttämättömiä tartuntatautien ehkäisemiseksi tai tartuntatautiepidemioiden selvittämiseksi ja leviämisen estämiseksi. Kun tartuntatauti-ilmoitukseen liittyy mikrobikanta tai näyte, tämä yksilöidään vastaavilla tunnistetiedoilla kuin tartuntatauti-ilmoitus. Jos potilaalla, jolla on todettu muu rekisteröitävä mikrobilöydös, ei ole henkilötunnusta, potilaasta ilmoitetaan hänen nimensä, syntymäpäivänsä ja sukupuolensa.

Tartuntatauti-ilmoitus on hävitettävä viimeistään ilmoittamista seuraavan vuoden loppuun mennessä eikä sen tietoja saa kopioida tai siirtää terveyskeskuksen tai sairaanhoitopiirin potilasrekisteriin talletettaviksi.

H)     Maksut ja korvaukset
1.       Valtio on velvollinen maksamaan kunnille lain mukaan tartuntatautien ehkäisyyn käytettävät rokotteet.

Jos henkilö on määrätty oman tai alle 16- vuotiaan lapsensa sairastumisen ja taudin leviämisen estämisen takia olemaan poissa töistä tai eristettynä, hän on oikeutettu saamaan sairasvakuutuslaissa määrätyn määrän päivärahaa sekä ansionmenetyksestään koituneet korvaukset. Jos henkilö joudutaan eristämään, koska hän ei suostunut muihin taudin leviämistä ehkäiseviin hoitoihin, hän ei saa korvauksia.

Jos tartuntataudin leviämisen estämiseksi on jouduttu hävittämään tai vahingoittamaan esinettä, on kunta velvollinen korvaamaan sen arvon omistajalleen, ellei esineen arvo ole vähäinen.




Lähteet:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1986/19860583