Katsoin Ylen dokumenttiprojektin sarjan Kyröskartanon kasvatit. Kartano sijaitsee idyllisella maaseudulla keskellä hämeenkyröläistä luontoa. Pihahaassa käyskentelee kaksi hevosta. Ohjelma oli kuvattu kesäaikaan, joten luonnollisesti pihalla oleminen näytteli tärkeää roolia. Seesteisestä miljööstä huolimatta lähes jokaisesta dokumentin kohtauksesta, jossa nuoret ja ohjaajat esiintyivät yhdessä, on havaittavissa jonkunlaista konfliktia ja rajojen hakemista. Ohjaajan näkökulmasta käytöshäiriöisten nuorten kanssa työskentely on varmasti raskasta ja turhauttavaaa mutta myös antoisaa. Nuoret hakevat rajojaan kyseenalaistamalla lähes kaiken. Ohjaajan rooli on työläs sillä heidän pitää saada nuoret toimimaan sekä keskenään että itsensä kanssa. Monen kohdalla täytyy myös hoitaa päihdevieroitusta ja ehkä tulehtuneita suhteita omaisiin. Monipuolinen työkenttä siis, ja palkinto tulnee nuorten päästessä jaloillee ns. normaalin elämän pariin.
Nuoret kamppailivat vapauden tuoman vastuun kanssa. Toisaalta painaa kaipuu kotiin perheiden luokse, toisaalla ahdistaa oma oleminen ja elämän tuomat paineet. Silloin tällöin joku nuorista karkaa Kyröskartanosta. Nuoret kuitenkin tiedostavat oman toimintansa ristiriitaisuuden. Monia kaduttaa karkailureissujen jäkeen eikä päiväkausia huoneessaan nököttänyt tyttökään pidä tilaansa toivottavava. Heiltä kuitenki puuttuvat keinot kohdata pettymyksiä ja rajoituksia. Ohjelmasta ei juurikaan käynyt ilmi, miten nuoria käytännössä hoidetaan ja ohjataan. Minkälainen heidän päivärutiininsa on? Monilta oli jäänyt peruskoulu kesken, suorittavatko he sen loppuun Kyröskartanossa? Onko heillä terapioita tai erilaisia ohjaus- tai keskusteluhetkiä ohjaajien tai toisten asukkaiden kanssa?
Jäin pohtimaan että miksi nuoret eivät saaneet jutella ruokapöydässä? Ja kuinka toimivaa tuollainen keskellä metsää tapahtuva kuntoutus oikein on? Että nuorten, tai minkätahansa ikäisten, kuntoutujien palatessa samaan elämään, houkutus retkahtaa on melko suuri. Helppohan se on keskellä luontoa, ilman houkutuksia pysyä raittiina ja luvata viisaita muutoksia elämäänsä. Mutta miten käy päättäväisyyden kun palataan kaupunkiin, ja entiset toverit astuvat jälleen kuvioihin? Jaksosta ei toki käyny ilmi, että miten nuorten kotiutuminen tapahtuu, mutta toivoisin sen olevan asteittaista. Aina tälläisten dokumenttien jälkeen tekisi mieli selvittää, mitä henkilöille kuuluu nyt. Kaiken kaikkiaan työskentely käytöshäiriöisten ja ja huostaanotettujen nuorten kanssa vaikutti sellaiselta haasteelta, jonka haluaisin ottaa vastaan.
Ainakin kaikki dokumentin päähenkilöt pahasti päihde riippuvaisia ainakin itse olen ja olen lauri vartio ja pahempi valtion vihollinen ennen dokumenttia loppujen lopuksi rahasta kyse miksieitä tuolla pidettiin melkein kaikki aina otetaan suoraan huostaan ketkä tonne joutuu ja saa kaatteettomia lupauksia ja vannon että toi dokumentti näytti 25 prosenttia koko elämästä kyröskartanon lukkojen takana
VastaaPoistaOon sekasin tarkptin että kartanon jälkeen vasta mopo lähti ja pahasti lapasesta mutta onneks näin kävi koska ilman douppia mun pää ei olis havahtunu ja silmät auennu nyt tajuun ja nään tänki paska maan korruption vallan paskat ja seuraukset kannattaa valita onko susi vai lammas jos joku haluaa oikeaa tietoa mitä tossa paikassa tapahtuu voin tulla kameran eteenkertomaan ja mulla sairaita henk koht rajotus päätöksiä mustaa valkosella paperilla halusin polttaa tonpaskan tuleen sanon suoraan
VastaaPoistaOon sekasin tarkptin että kartanon jälkeen vasta mopo lähti ja pahasti lapasesta mutta onneks näin kävi koska ilman douppia mun pää ei olis havahtunu ja silmät auennu nyt tajuun ja nään tänki paska maan korruption vallan paskat ja seuraukset kannattaa valita onko susi vai lammas jos joku haluaa oikeaa tietoa mitä tossa paikassa tapahtuu voin tulla kameran eteenkertomaan ja mulla sairaita henk koht rajotus päätöksiä mustaa valkosella paperilla halusin polttaa tonpaskan tuleen sanon suoraan
VastaaPoistaAinakin kaikki dokumentin päähenkilöt pahasti päihde riippuvaisia ainakin itse olen ja olen lauri vartio ja pahempi valtion vihollinen ennen dokumenttia loppujen lopuksi rahasta kyse miksieitä tuolla pidettiin melkein kaikki aina otetaan suoraan huostaan ketkä tonne joutuu ja saa kaatteettomia lupauksia ja vannon että toi dokumentti näytti 25 prosenttia koko elämästä kyröskartanon lukkojen takana
VastaaPoistaNoniin, mä pääsin Kartanolta pois jo 12 vuotta sitten ja edelleen näen painajaisia ko. paikasta. Johtaja on vaihtunut, mutta sama henkilö oli jo minun aikanani vastaava sh. Minä olin motivoitunut ja halukas muutokseen ja silti painajaiset vaivaavat. Siitä voi varmaan päätellä aika paljon, minkälainen paikka on kyseessä. Kasvattajat vaihtuivat ja vaihtuvat edelleen aika tiuhaan tahtiin. Meillä oli pikkuisen erilaiset säännöt, kuin nykyään. Esim. oman kännykän käyttö täysin kielletty ja puheaikaa vanhempien kanssa yhteensä 10 minuuttia kaksi kertaa viikossa. Lomat joka toinen viikonloppu. Hienoa, että sinua kiinnostavat nämä asiat, mutta toivottavasti löysit jonkun muun paikan.
VastaaPoista